Avioehto – kolmannes tekee avioehtosopimuksen

|Posted by | Kaikki artikkelit, Muut aiheet

Avioehto on sopimus varallisuussuhteiden jaosta puolisoiden välillä avioliiton päättyessä. Kun avioliitto purkautuu kuoleman tai avioeron vuoksi, pääsääntöisesti omaisuuden jaossa eli osituksessa varallisuus jaetaan tasan.

Avioehtosopimuksella voidaan poiketa avio-oikeuden puolittamisperiaatteesta erotilanteessa. Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta puolison omaisuuteen. Avio-oikeus syntyy vihkimishetkellä ilman minkäänlaista sopimusta. 

Noin kolmannes Suomessa avioituvista tekevät avioehtosopimuksen. Vuonna 2019 Suomessa tehtiin 8458 avioehtosopimusta. Luvussa ovat mukana naimisissa olevat ja vasta avioituneet parit. Viimeisenä kolmena vuotena luku on ollut noin 8500 vuodessa. 26.2.2020 avioehtoja on maistraatin avoimen datan mukaan Suomessa 256 558. Useimmiten halutaan avioehtosopimus, jos varallisuutta on kertynyt ennen avioliittoa. 

Avioehtosopimus rekisteröidään maistraattiin

Avioehtosopimus rekisteröidään useimmiten naimisiin mentäessä, mutta sen voi tehdä milloin vain avioliiton tultua voimaan. Sopimuksen voi tehdä valmiiksi maistraatille, mutta rekisteröintipäivä on vihkimispäivä.

Jos pari on jo naimisissa, rekisteröintipäivä on se päivä, jolloin he jättävät hakemuksen maistraattiin. Sopimusta ei voi rekisteröidä jos avioerohakemus on jo jätetty käräjäoikeuteen vireille.

Erilaisia avioehtoja

  • Täysin poissulkeva avioehto: Täysin poissulkevassa avioehtosopimuksessa on poistettu kokonaan avio-oikeus puolison omaisuuteen. Kummallakaan puolisolla ei siis ole minkäänlaista oikeutta toisen omaisuuteen avioliiton päättyessä. Tämä on Suomen yleisin avioehto.

  • Osittainen avioehto: Osittaisessa avioehtosopimuksessa voidaan monipuolisesti ja joustavasti sopia avio-oikeuden rajoittamisesta. Sitä voidaan rajoittaa tiettyyn tilanteisiin tai omaisuuseriin. Esimerkiksi yritys- tai perintöomaisuudesta voidaan poistaa avio-oikeus.

  • Yksipuolinen avioehto: Yksipuolisessa avioehtosopimuksessa rajoitetaan vain toisen puolison avio-oikeutta puolison omaisuuteen. Puolisolla A siis säilyy oikeus saada puolet puolison B omaisuudesta, mutta puolisolla B ei ole oikeutta puolison A omaisuuteen erotilanteessa.

Kaikki avioehtosopimukset vaativat aina molempien puolisoiden suostumuksen. Avioehtosopimus on kirjallinen ja sillä täytyy olla kaksi esteetöntä todistajaa. Nämä todistajat vahvistavat sopimuksen allekirjoituksillaan. 

Avioehdon voi tehdä vain avioeron varalta. Tällöin jos puoliso kuolee, leskellä säilyy oikeus puolison omaisuuteen. 

Voiko rekisteröidyssä parisuhteessa tehdä avioehdon?

Silloin, kun puolisot rekisteröityvät parisuhteen, heille muodostuu yhtä lailla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Kun puhutaan avioehdosta, rekisteröityä parisuhdetta ja avioliittoa käsitellään samalla tavalla. Avioehtosopimusta ei voi myöskään tehdä jos rekisteröidyn parisuhteen purkamisasia on jätetty vireille käräjäoikeuteen.

Avioehto hinta

Paljonko avioehdon tekeminen maksaa? Maistraatin avioehdon rekisteröitymismaksu on 49 euroa. Lakimiehen avulla tehty avioehtosopimus maksaa yleensä muutamia satasia.

Sopimus ei ole täysin sitova. Vaikka parilla olisi rekisteröity avioehto, se voidaan jättää osituksen sovittelussa huomiotta tai sen määräyksistä voidaan poiketa. Tämä tapahtuu silloin jos sen noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. 

Esimerkki kohtuuttomasta lopputuloksesta:

Toni ja Sirkka päätyvät avioeroon. Liitto on ollut pitkäaikainen ja kestänyt 20 vuotta. Heillä on myös kaksi yhteistä lasta, joiden iät ovat 15 ja 16. Sirkan kuukausitulot ovat 2000 euroa ja Tonin 4500 euroa. Sirkka on ollut kotona ja hoitanut lapsia ja kotia hieman yli kymmenen vuotta. Puolisoiden ainoa omaisuus on Tonin nimissä oleva velaton 450 000 arvoinen asunto.

Avioehtosopimuksen mukaan Toni säilyttäisi asunnon. Osituksen sovittelussa voidaan jättää sopimus huomiotta ja jakaa asunto-osakkeen arvo tasan, koska sopimuksen noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. 

Asiassa huomioidaan:

  • Avioliiton kesto 
  • Sirkan toiminta yhteisen talouden hyväksi 
  • Puolisoiden taloudellinen asema 

Huomioi, että kansainvälisessä avioliitossa voidaan soveltaa ulkomaalaisen puolison kotimaan avio-oikeus lainsäädäntöä. Tämän julkaisun tiedot pätevät suomalaisiin avioliittoihin.

Otto Laitinen

Otto Laitinen

Otto Laitinen on VertaaEnsin.fi PR- ja markkinointivastaava. Otto on valmistunut Turun yliopistosta pääaineenaan mediatutkimus. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat fintech ja taloudellinen hyvinvointi. Otto kirjoittaa talousaiheista aktiivisesti eri julkaisualustoille, kuten Microsoft Network.