Avioehto on sopimus varallisuussuhteiden jaosta puolisoiden välillä avioliiton päättyessä.
Kun avioliitto purkautuu kuoleman tai avioeron vuoksi, jaetaan varallisuus oletusarvoisesti tasan omaisuuden jaossa, eli osituksessa. Avioehtosopimuksella voidaan poiketa avio-oikeuden puolittamisperiaatteesta erotilanteessa.
Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta puolison omaisuuteen. Avio-oikeus syntyy vihkimishetkellä ilman minkäänlaista sopimusta, jolloin ilman avioehtoa kummallakin on automaattisesti oikeus puoleen pariskunnan yhteenlasketun netto-omaisuuden arvosta.
Käytännössä siis varakkaampi osapuoli joutuu osituksessa luopumaan omaisuudestaan siten, että kaikki menee tasan. Netto-omaisuuteen lasketaan ilman avioehtoa varat, velat, autot, purjeveneet, kesämökit ja niin edelleen.
Avioehdolla rajoitetaan puolisoiden avio-oikeutta. Se, mitä avioehto suojaa, on kuitenkin sopimuksesta kiinni. Yksinkertaisimmillaan avioehdon osapuolilla ei ole mitään oikeutta toistensa nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen tai sen tuottoon. Kumpikin pitäköön omansa.
Tämä ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen lähestymistapa. Avioehto voidaan tehdä myös ehdollisena. Avioehto voi esimerkiksi olla voimassa vain avioeron sattuessa, mutta ei silloin, jos toinen osapuoli kuolee. Avioehtosopimuksen avulla voidaan myös sulkea avio-oikeuden ulkopuolelle vain jokin tietty osa omaisuudesta, esimerkiksi hartaasti vaalittu perintömökki. Porrastetussa avioehdossa jaettavan omaisuuden määrä voi muodostua vaikka avioliittovuosien mukaan.
Avioehtosopimuksen yleisyys Suomessa
Noin kolmannes Suomessa avioituvista pareista tekee avioehtosopimuksen. Vuonna 2019 Suomessa tehtiin 8 458 avioehtosopimusta. Luvussa ovat mukana naimisissa olevat ja vasta avioituneet parit. Vuoden 2020 alussa avioehtoja oli maistraatin viimeisimmän datan mukaan 256 558. Useimmiten avioehtosopimus halutaan, jos varallisuutta on kertynyt ennen avioliittoa.
Miten avioehtosopimus tehdään?
Netistä löytyy asiakirjapohjia avioehtoon, mutta avioehtosopimuksen luonnosteluun saattaa olla järkevää pyytää myös lakimiehen apua.
Avioehdon voi tehdä myös avioliiton aikana, mutta kaikkein selkeintä se on tietysti tehdä ennen vihille astumista. Avioehto on kuitenkin tehtävä viimeistään ennen kuin avioerohakemus laitetaan vireille. On kuitenkin syytä miettiä avioehtoon suostumista hyvin tarkkaan, mikäli puoliso alkaa jo pitkän liiton jälkeen sellaista ehdottaa.
Kaikki avioehtosopimukset vaativat aina molempien puolisoiden suostumuksen. Avioehtosopimus on kirjallinen ja sillä täytyy olla kaksi esteetöntä todistajaa. Nämä todistajat vahvistavat sopimuksen allekirjoituksillaan.
Avioehtosopimusta tehtäessä on siis hyvä muistaa ainakin seuraavat asiat:
- Sopimus aina kirjallisena, apuna voi käyttää lakimiestä
- Kaksi todistajaa
- Avioehtosopimuksen rekisteröinti maistraatissa
- Sopimus kannattaa tehdä ennen avioliiton voimaan astumista
Avioehtosopimuksen rekisteröiminen maistraatissa
Avioehtosopimus rekisteröidään maistraatissa. Sopimuksen voi tehdä valmiiksi maistraatille, mutta sen rekisteröintipäivä on vihkimispäivä.
Jos pari on jo naimisissa, rekisteröintipäivä on se päivä, jolloin he jättävät hakemuksen maistraattiin. Sopimusta ei voi rekisteröidä, jos avioerohakemus on jo jätetty käräjäoikeuteen vireille.
Erilaisia avioehtoja
- Täysin poissulkeva avioehto: Täysin poissulkevassa avioehtosopimuksessa on poistettu kokonaan avio-oikeus puolison omaisuuteen. Kummallakaan puolisolla ei siis ole minkäänlaista oikeutta toisen omaisuuteen avioliiton päättyessä. Tämä on Suomen yleisin avioehto.
- Osittainen avioehto: Osittaisessa avioehtosopimuksessa voidaan monipuolisesti ja joustavasti sopia avio-oikeuden rajoittamisesta. Sitä voidaan rajoittaa tiettyyn tilanteisiin tai omaisuuseriin. Esimerkiksi yritys- tai perintöomaisuudesta voidaan poistaa avio-oikeus.
- Yksipuolinen avioehto: Yksipuolisessa avioehtosopimuksessa rajoitetaan vain toisen puolison avio-oikeutta puolison omaisuuteen. Puolisolla A siis säilyy oikeus saada puolet puolison B omaisuudesta, mutta puolisolla B ei ole oikeutta puolison A omaisuuteen erotilanteessa.
Avioehdon voi tehdä vain avioeron varalta. Tällöin jos puoliso kuolee, leskellä säilyy oikeus puolison omaisuuteen.
Voiko rekisteröidyssä parisuhteessa tehdä avioehdon?
Silloin, kun puolisot rekisteröityvät parisuhteen, heille muodostuu yhtä lailla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Kun puhutaan avioehdosta, rekisteröityä parisuhdetta ja avioliittoa käsitellään samalla tavalla. Avioehtosopimusta ei voi myöskään tehdä, jos rekisteröidyn parisuhteen purkamisasia on jätetty vireille käräjäoikeuteen.
Avioehto hinta
Avioehdon rekisteröitymismaksu on 65 euroa maistraatissa tehtynä. Lakimiehen avulla tehty avioehtosopimus maksaa yleensä muutaman satasen.
Avioehdon kohtuullistaminen
Sopimus ei ole täysin sitova. Eroon liittyvät raha-asiat voi hoitaa myös omalla tavallaan, kunhan se tapahtuu puolisoiden yhteisymmärryksessä – näin siis vaikka parilla olisi rekisteröity avioehto. Avioehtosopimus voidaan jättää osituksen sovittelussa huomiotta tai sen määräyksistä voidaan poiketa. Avioehtoa voidaan kohtuullistaa sovittelun kautta silloin, jos sen noudattaminen johtaisi muuten kohtuuttomaan lopputulokseen toisen osapuolen kannalta.
Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos toinen puolisoista on ollut pitkään kotona lasten kanssa toisen tehdessä uraa ja rahaa työelämässä.
Esimerkki kohtuuttomasta lopputuloksesta:
Toni ja Jaana päätyvät avioeroon. Liitto on ollut pitkäaikainen ja kestänyt 20 vuotta. Heillä on myös kaksi yhteistä lasta, joiden iät ovat 15 ja 16 vuotta. Jaanan kuukausitulot ovat 2 000 euroa ja Tonin 4 500 euroa. Jaana on ollut kotona ja hoitanut lapsia ja kotia hieman yli kymmenen vuotta. Puolisoiden ainoa omaisuus on Tonin nimissä oleva velaton 450 000 euron arvoinen asunto.
Avioehtosopimuksen mukaan Toni säilyttäisi asunnon. Osituksen sovittelussa voidaan jättää sopimus huomiotta ja jakaa asunto-osakkeen arvo tasan, koska sopimuksen noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.
Asiassa huomioidaan:
- Avioliiton kesto
- Jaanan toiminta yhteisen talouden hyväksi
- Puolisoiden taloudellinen asema
Huomioi, että kansainvälisessä avioliitossa voidaan soveltaa ulkomaalaisen puolison kotimaan avio-oikeus lainsäädäntöä. Tämän julkaisun tiedot pätevät suomalaisiin avioliittoihin.
Missä tapauksissa avioehto on erityisen suositeltava?
Nuorella avioparilla omaisuutta on kertynyt ehkä vasta vähän, joten avioehtokin nähdään merkityksettömämpänä. Usein avioehto halutaankin toisen tai kolmannen avioliiton kohdalla – tai jos naimisiin mennään iäkkäämpänä. Tällöin omaisuutta on ehkä kertynyt jo enemmän, ja mahdollinen tuleva perintökin tuntuu läheisemmältä.
Perintöasiat ovatkin yksi seikka, jonka vuoksi avioehtoja tehdään. Sukumökin tai vanhempien kodin ei haluta pahimmassa tapauksessa päätyvän perheen ulkopuoliselle.
Yrittäjän tai sellaiseksi mahdollisesti tulevaisuudessa aikovan on myös syytä pohtia avioehtoa mennessään naimisiin. Avioero voi olla hankala paikka yrityksen jatkolle, ja sen arvokin voi olla vaikeasti määriteltävissä osituksessa.
Toisen puolisoista raskas velkataakka tai selvästi suurempi varallisuus ovat myös syitä, joiden vuoksi avioehtosopimusta kannattaa vakavasti harkita.
