Asumistuki – joka kuudes suomalainen saa asumistukea

|Posted by | Asuminen, Kaikki artikkelit
Tags: , ,
hymyilevä pariskunta asunnossa. teksti käsittelee yleistä asumistukea

Kelan tuoreimpien tilastojen mukaan (julkaistu 7.10.2020) vuonna 2019 yleistä asumistukea maksettiin 1 491,0 miljoonaa euroa. Eläkkeensaajien asumistukea maksettiin 616,2 miljoonaa euroa. Yhteensä asumistukia maksettiin 2135,5 miljoonan euron edestä vuonna 2019.

Vertailimme Kelan lukuihin pohjautuen suomalaisia kuntia ja niiden väestön saamia asumistukia keskenään. Tilastot kaikista Suomen kunnista löydät tämän artikkelin lopusta.

15% suomalaisista saa asumistukea

Asumistuki on Kelan etuus, jota myönnetään pienituloiseksi luokiteltavalle ruokakunnalle helpottamaan asuinmenoja. Vuonna 2019 joulukuussa Suomen koko väestöstä 15 % kuului ruokakuntaan, jolle maksettiin jotain asumistuen muotoa. Joulukuussa 2019 yleistä asumistukea sai 379 667 ruokakuntaa. Tukea saaneissa ruokakunnissa asui yhteensä 619 132 henkilöä.

Asumistuen määrä ja maksajien saaja on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Kela mainitsee julkaisussaan seuraavaa:

Suoraan asukkaille maksettujen asumistukien osuus kaikista asumisen tukimuodoista on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Kelan asumistukitilasto 2019

Yleisen asumistuen määrä ruokakunnittain on hieman noussut yhden vuoden aikana. Yleisen asumistuen saajaruokakuntia oli 0,8 % enemmän kuin vuoden 2018 joulukuussa.

96% asumistuen saajista asuu vuokra-asunnossa

Suurin osa yleisen asumistuen saajista (96 %) asuu vuokra-asunnossa. Vuokralla asuvien opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017 kasvatti etenkin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien tuen saajien määrää.

Tätä tukevat myös Kelan tilastot: yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen saajista 41 % oli alle 25-vuotiaita

Missä Suomen kunnassa saadaan eniten asumistukea?

Vertailimme Kelan tilastojen perusteella suomalaisia kuntia keskenään. Vertailussa käsiteltiin asumistukien saajia suhteessa kunnan asukaslukuun. Näin saadaan prosenttimäärä koko kunnan väestöstä, joka saa asumistukea.

Eniten asumistukea Suomen kunnista maksettiin Turussa, jossa asumistukea sai peräti 24,5 prosenttia 0-64 -vuotiaasta väestöstä. Turun, kuten muidenkin suurten ja keskisuurten kaupungien väestörakenne on usein hyvin opiskelijapainotteinen.

Tilastot kulkevat joissain määrin myös käsi kädessä työttömyysasteen kanssa, sillä Turussa on Varsinais-Suomen korkein työttömyysaste 11,2 prosenttia kun Varsinais-Suomen keskimääräinen työttömyysaste on 8,6%.

Toiseksi eniten asumistukea maksettiin Joensuussa, jossa sama suhdeluku oli 24,4 prosenttia. Joensuun työttömyysaste oli Turkua suurempi, peräti 13,4%

Yli 20 prosentin yli menivät näiden lisäksi myös Tampere ( 23,7 %), Jyväskylä ( 23,5 %) ja Vaasa ( 21,4 %).

Helsingissä asumistukia maksettiin kuudenneksi eniten, kun asumistukea maksettiin 19,8 prosentille Helsingin väestöstä.

Missä Suomen kunnassa saadaan vähiten asumistukea?

Suomen kunnista vähiten asumistuen saajia on Ahvenanmaan Lumparlandissa. Tässä kunnassa vain 0,4 prosenttia väestöstä saa asumistukea. Kaikki neljänneksi vähiten asumistukea saavat kunnat sijaitsevat Ahvenanmaalla

Manner-Suomesta vähiten asumistukea saa Maskun kunnassa. Maskussa 2,5 prosenttia väestöstä saa asumistukea.

Miten asumistuki määräytyy?

Asumistuen määrä lasketaan aina ruokakunnittain, eli asumistukea tulee hakea ruokakunnalle yhteisesti. Tuen määrään vaikuttavat kunta, jossa asunto sijaitsee, ruokakunnan henkilöiden lukumäärä, asumismenot, sekä bruttotulojen määrä kuukausittain. 

Asumistukea voi saada vain tiettyyn rajaan asti, tätä ylärajaa kutsutaan enimmäisasumismenoiksi. Joten jos esimerkiksi vuokrakulut ovat asumismenoja suuremmat, myönnetään asumistukea vain tähän ylärajaan asti. Ensimmäisasumismenot ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin ja niihin vaikuttaa asunnon sijainti, sekä ruokakunnan koko.

Asumistuki omistusasunnossa

Vaikka asumistukea saa pääsääntöisesti vuokra-asuntoon, Kela voi maksaa asumistukea myös ruokakunnalle, joka asuu omistusasunnossa.

Omistusasujan asumismenoiksi hyväksytään asunnon hoitokulut, eli päässääntöisesti yhtiövastike. Myös seuraavat kulut voivat kuulua asumistuen piiriin

  • vastike (myös ylimääräinen vastike)
  • erikseen maksettava vesimaksu ja lämmityskustannukset
  • 73 % asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista.

Jos vesimaksu ei sisälly vastikkeeseen vaan maksetaan erikseen, vesimaksuksi hyväksytään henkilöä kohden 18 e/kk.

Jos asuu omistusasunnossa, asukas voi vähentää myös asuntolainan korkoja verovähennyksinä. Vuodesta 2012 lähtien verovähennysoikeutta on vuosittain pienennetty, vuonna 2019 enää 25 % asuntolainan koroista
oli vähennyskelpoisia.

VertaaEnsin.fi on puolueeton taloustuotteiden vertailupalvelu. VertaaEnsin.fi:n palvelun avulla voit vertailla lainoja ja muita rahoitustuotteita, sekä kilpailuttaa sähkösopimuksesi ja puhelinliittymäsi. Lisäksi sivustolta löytyy ajankohtaisia talousartikkeleita ja neuvoja oman talouden hallintaan.

Lähteet: Kelan asumistukitilasto

Juuso Korhonen

Juuso Korhonen

Juuso Korhonen on VertaaEnsin.fi PR- ja markkinointistrategi. Juuso on opiskellut kansainvälistä markkinointia ja työskennellyt finanssialalla viimeiset kahdeksan vuotta. Hän on kiinnostunut laajasti finanssiasioista ja taloudellisesta hyvinvoinnista.

Hvad tænker du?

Your email address will not be published. Required fields are marked *